22. helmikuuta 2016

                                                                                      en kestä tunteita        oloja         itseäni
                                     liuta kirosanoja ja lasken hengityksiä
                                                                     revin nahkat huulesta ja puristan kuunsirppejä kämmeniin
                                                                   maailman tahrimat kädet lähmimässä kasvoja ja nyhtämässä hiuksia
                                                 rapistuneet kynsilakat herättävät tarvetta itkeä

                                                                                                    heräävät tunteet esittävät kysymyksen;
                                                         tanssitaanko jälleen äärirajoilla
                                                         veitsenterillä ja piikkimatoilla
                                                                                                            kuilun äärellä silmät kiinni,

                                                         minä kaipaan mutta en myönnä
                                                                                                       minä vihaan enkä pidä
                                                                             minä en voi laskea irti
                                                                                                  minä en uskalla
                                                           mutta minä vain tahtoisin
                                                                       uutuuksia
                                                        lakaista vanhat pölyt helvettiin


                         minä             en               k e s t ä                                                                      kes tä 
                                                                                                                                                            kestä                                                                                                                                                                                                                                                                                                                  ke s t ä

2. helmikuuta 2016

                                                             kriisipesäkkeessä turhuuden taivaassa
                                                                                                                                   tahtoisinkohan sittenkin sitä,
                                                                                               tai ehkäpä tätä
                                       pitäisikö kuitenkin valita tuo
                                                                                                                      mutta jospa sittenkin..
                                               ..itkisin nurkassa valinnan vaikeutta ja elämän typeryyttä
                       (asenneongelmia)

                                                ja muistutuksia tulevaisuudessa häämöttävästä tuskan taipaleesta

                                                                                                                                        ai jaa, nytkö pitäisi alkaa tietää?
                                                                                                                                              jospa ei kuitenkaan, jookos