Oh, just tired again

taas se alkaa


olen ehkä liian väsynyt,
väsynyt ajattelemaan
tämä ei tee hyvää
kenellekkään.
voi kehno

en saa olevinaan tarpeeksi unta,
vaikka nukahdan ennen aikoja

saisinko vain möyriä sängyssä
muutaman päivän,
unimaailmassa seikkaillen
ja sen jälkeen
haluaisin herätä
pirteänä
ja hymyillen.

In the end we only regret the chances we didn't take


Don't let the behavior of others destroy your inner peace.
-Dalai Lama




The truth is, everyone is going to hurt you. 
You just got to find the ones worth suffering for. - Bob Marley

Life is short, time is fast.
No reply.
No rewind.
So enjoy every moment you can.

Every starts got its ending














kunpa sais vain nukkua
yön
päivän
24/7
ja herätä onneen
iloon
auringonpaisteeseen
kesään
kissan kehräykseen
hipsutukseen
























                   en tiedä
                      ei ole ihan hyvä olo
                          väsyttää taas liikaa
                                                hmh










                   oli ihan kiva valvoa
                         katsella auringonnousua
                             ja höpöttää hänelle










                   ja oli ihan kiva
                         olla vain
                                   ja hymyillä


                    

Everybody wants happiness, nobody wants pain, but you can't have a rainbow, without little rain

Puolikkaat pisamaiset kasvot,
melko pitkät ripset,
silmä
joka ei näytä oikean väriseltä.

Turhaa suttua,
hieman rakeisuutta,
kehno tarkennus
ja huono laatu.

Turhan kriittinen minä,
turhan kriittinen maailma,
meidät opetetaan liian arvosteleviksi,
tuputetaan kauneusihanteita,
ja loppujen lopuksi
näemme vain negatiivisuutta,
vailla sen kaipaamaa positiivisuutta.

Tuostakin kuvasta puuttuu paljon
ja on vähän liikaa,
sanat eivät ole tarpeeksi hienoja
nättejä
mukavasti aseteltuja,
fontti ei miellytä silmää,
onkohan se vähän liian pieni?

Vaikka maailma tuntuisi olevan pullollaan negatiivisuutta,
yritän silti etsiä 
edes hieman
sitä positiivisuutta,
joka saattaisi kohottaa suupieliä kohti taivasta,
tartuttaisi hyvää oloa.

Olin iloinen tänään siksi,
koska satoi vettä
ja spotify on pullollaan hyviä kappaleita,
sain jäätelöä
ja heräsin kissan vierestä.

Life doesn't have to be perfect, it just has to be lived

Piilotin useita postauksia ja tunsin pieniä häpeän pistoksia lueskellessani niitä,
oivoi mitä tekstiä,
siitäkin on jo aikaa,
niin paljon.

Mutta 
olen saanut enemmän tai vähemmän aikaan,
muutama toiveeni on toteutunut,
ajatusmaailma muuttunut,
enkä koskaan osannut kuvitella mitä aika toi tullessaan.

Tykkään edelleen kuvata kukkasia,
pelkään edelleen hämähäkkejä,
omistan nykyisin mopon sekä kortin,
kaveripiirini muuttui hieman,
en ole enää niin surullinen
ja ahdistunut
osaan hymyillä,
en inhoa enää itseäni
niin paljoa
jos teen virheitä,
olen oppinut puhumaan asioista
jotka askarruttavat mieltä
enkä ole enää niin ujo.


Rakkaudesta vesisateeseen

Rakastan kuunnella sateen ropinaa
maata vain hiljaa sängyllä
ajatuksiin uponneena.

Rakastan sitä tunnetta
joka hyökyy ylitse,
kun astut paljain varpain märkään nurmikkoon,
kun sadat viileät vesipisarat
iskeytyvät kehoon,
valuvat pitkin käsivartta kilpaa
ja minä vain hymyilen leveästi
vaikka olenkin ihan kananlihalla
ja ehkä vähän viluissani.



Rakastan sitä tuoksua,
mikä jää leijailemaan ilmaan sateen jälkeen
ja vielä parempaa on se,
jos
sateen jälkeen aurinko jaksaa kurottaa säteitään
vielä viimeisillä voimillaan
värjäten kaiken kullalla.

Rakastan vain katsella
sateen jälkeistä luontoa
kaikki on niin raikasta
pieniä taivaan kyyneleitä
siellä täällä,
valumassa lehtien pinnoilta
odottamassa sitä hetkeä,
kun ne uskaltavat laskea irti
tietämättä sitä
että rikkovat vain itsensä.

Jos asetat tunteelle rajat, silvot sen siivet - Paul Valéry

Mulla teki mieli viiliä,
ajattelin taas selvitä kesän ilman ötökkämyrkkyjä
tosin ajatus tuntuu jo vähän toivottomalta
koska jokapuolella inisee
ja yhtäkkiä jostain nipistää
ja kohta jossain kutisee
jumalauta.

Taisin olla yöllä hieman sekaisin,
en tiennyt milloin nukuin
tai milloin olin hereillä
vaiko sittenkin sekä että?
Jossain vaiheessa heräsin
ja huomasin laulavani Maamme-laulua
onneksi ääneti.
Mitä ihmettä?

Ja voi sitä hämmästyksen määrää tänään,
hymyilytti kovasti
ja nyt voisin vaikka etsiä itselleni sitä viiliä.

134.


Hyi öpököitä
ja minä tahdon hattaraa
kiitos.

Mikään ei ole arvokkaampaa kuin tämä päivä

Lauantain jälkeen haikea fiilis,
hämmentävää
itkin keskellä suurta ihmisjoukkoa
halasin
ja vihasin korkokenkiä
ka 8,3
on se kai ihan hyvä
enköhän pääse sen avulla vielä jonnekkin.

Illalla kaljapulloja pussissa
tupakantumppeja siellä täällä
ups
mitä meninkään lupaamaan
saadakseni mahtavan illan
ja yön.
Ja silti olin itse ihan kiltisti
as always.



Kait mulla on nyt vähän tyhjä olo,
en tiedä.

Kaipaan ihmisiä
nautin lomasta
ihmettelen minne se lämmittävä pallo taivaalta katosi
rakastan puiden lehtien kahinaa
hymyilin itsekseni istuessani puupinon päällä
jonne karkasin
saadakseni omaa rauhaa
rauhoittuakseni.

Minusta tuntuu jo nyt siltä,
että koko loma on kohta ohi
mutta silti aion tehdä vielä vaikka mitä,
kuten valvoa koko yön,
käydä yöllä seikkailemassa,
tehdä juttuja yöllä
koska olenhan vähän yöeläin
tai jotain.