You mustn't be afraid to dream a little bigger

Haaveilen liikaa kaikesta mitä en saa vähään aikaan, tahtoisin kuvata kaikkea upeaa, mutta puhelimen kamera ei pysty tallentamaan sitä hienoutta mitä tahtoisin ikuistaa. Tahtoisin paljon kivoja sormuksia ja vaatteita. Tahtoisin tehdä kaikkea, mutta silti laiskotella. Tahtoisin kuvata ihmisten upeita silmiä, sinisiä, ruskeita, vihreitä ja sekasikiöitä.

Kuuntelen vanhoja biisejä pieni hymynpoikanen huulilla ja seikkailen liikaa weheartitissä. Huokaisen helpotuksesta, kun uusi suojakuori on saapunut hellään huomaani. Nyt toivon, etten riko tuota ihan heti.

Vetäydyn luokan viileään nurkkaan ja yritän keskittyä kovin tylsältä tuntuvaan tuntiin, pitää harhailevat ajatukseni aiheessa ja katseen opettajassa. Voi, kuinka vaikealta se joskus tuntuukaan. Annan kuitenkin katseeni seikkalla luokkaamme somistavissa oppilaissa ja harmistun, kun tajuan, että kohta suuren osan kanssa tiemme eroavat. 

Aamut viilenevät uhkaavasti, illat pimenevät liian nopeasti ja puiden lehdet kellastuvat ja putoavat täplittämään nurmikkoa. Kuuntelen iltaisin, kuinka jotkut revittelevät tiellä mopoilla ja autoillaan. 
Aamuisin pääsen katselemaan asfalttiin jätettyjä muistoja heidän iltaisista leikeistä menopeleillään.

Enkä osaa vieläkään kirjoittaa kauniisti.




I'm just doing what we're told




Lähikosketus auringon lämmittämän asfaltin kanssa, huulilta kupliva nauru, muutama kiusoitteleva sana ja suloinen virnistys. Purukumirosvoja liikenteessä, mustekynän koristama keskisormi, kilisevät rannekorut ja minuuttiviisarin hidastelu.
Aurinko lämmittää liikaa tai minä pukeudun liian lämpimästi. Odotan syksyä, mutta pelkään talvea.

We'll be counting stars

Hämärä, joka lankesi yllemme auringon vaihtuessa kuuhun. 
Höyhenien verhoamien siipien hiljainen kahina yön pimeydessä.
Järven toiselta puolen kantautuu epäselvää musiikkia ja puhetta. 
Taivasta koristaa lukematon määrä tähtiä ja heinät kutittavat poskiani.
Joskus toivon olevani lintu, joka voisi tahtoessaan lentää vapauteen.

Dreaming about the things that we could be




Useita tunteja autossa istumista, Kajaanin koiranäyttelyt, hyvää musiikkia, palelua, liikaa roskaruokaa, tivoli, Joensuu, tulokseton mopokypärän etsiminen, nirsoilua, hattaraa, inho hammasrautoja kohtaan, paljon kirjoja ja liian vähän aikaa saatikka intoa lukea, jatkiksen jännittäminen, liian aikaisin pimenevät illat, liian vähäiset yöunet.
Haaveita tatuoinneista, unelmien hiuksista ja asunnosta. Selviänköhän hereillä huomisen kahdeksantuntisen koulupäivän vai nukahdanko kesken kaiken.

Some people feel the rain, others just get wet



Vettä, vettä ja vähän lisää vettä. Nautinto siitä, kun aurinko paistaa ja sateenvarjon voi laskea alas.
Puuduttavat teoriatunnit suoritettu, nyt voin odottaa sitä, että voin tehdä teoriakokeen ja pääsen ajamaan. Voin haaveilla siitä, että kohta minun ei tarvitse enää astua nitisevään ja natisevaan linja-autoon, mutta siihen on vielä aikaa. 
Palkinto on niin miellyttävä, että jaksan odottaa.

At night I feel like a vampire




Mustikoita, vadelmia, punaviinimarjoista tykkääviä kanoja. Paljain jaloin samoilua metsässä, piilopaikoistaan esiin uskaltautuvat hyttyset, auringonlaskun ihailua. Aion nauttia vielä pitkään siitä, että voin kävellä paljain jaloin ulkona ilman paleltumisen pelkoa.

I know you've been expecting me





Yritän opetella menemään nukkumaan ennen aamuyötä ja heräämään ennen iltapäivää. Nautin viimeisistä lomapäivistä ja auringosta. Uppoudun kirjoihin, käperryn kissojen viereen ja hymyilen. Olo on onnellinen, pääsen kohta tapaamaan ystäviä ja nauramaan heidän kanssaan. 
Tavallaan olen myös tyytyväinen siihen, että rutiinit palaavat arkeen. Tosin voin olla varma, että pian valitan niistä ja siitä, kuinka tahtoisin takaisin lomalle.

I’ve sort of hoping that you’d stay


Ensimmäinen ja toivottavasti myös viimeinen ahniinihanaheseruokaanamnam -kuva tämän blogin historiassa. Ajeltiin maanantaina Joensuuhun vähän tuhlaamaan rahaa. Kyllä sieltä jotain löyty, ihan tarpeeksi mutta samalla liian vähän. Olisin tahtonut haalia kirjakaupasta itselleni kamalasti kirjoja, mutta ne oli pilattu hinnoilla. Nyt tuskissani odotan niitä tänne kirjastoon. Heheh, eikä maksa muuten se homma mitään. Paitsi kallista aikaa elämästä, jonka kyllä tuhlaan muutenkin kaikkeen turhaan. Muunmuassa datisteluun, hyi miua.
Sipistelin eilen vähän tätä huonetta kivemmaksi kun ifolorilta tuli pieni paketti, joka sisälsi muutamia kuvia. Sainpa sitten inspiroitua itseni vähän siivoilemaankin, ehkä voisin joskus väsätä jonkinmoisen huonepostauksen. Tai sitten en, veikkaan jälkimmäistä mahdollisemmaksi.

En pidä ikävän tunteesta. Olo on muutenkin vähän huono, kädet tärisee ja kyyneleet pyrkivät kostuttamaan silmiä. Ketuttaa tämmöiset olot kun tahtoisi nauttia kunnolla loman viimeisistä päivistä. En tahtoisi nukkua, mutta tylsistyn valveilla.
Hassua, kuinka jopa kirjassa tapahtunut typerä asia pistää ajatukset vellomaan niin, että lopulta itse joudut pahan olon kouriin. Eikä sitä pääse piiloon.
Joskus sitä toivoo, että olisi nappi jonka avulla saisi poistettua ne muistot jotka saavat kyyneliin.