Ennen ukkosta

jännitystä havaittavissa,

kerkeämmekö ennen kuin taivas heittää vettä niskaan,

ennen kuin se päättää sohia salamoillaan sinne tänne

ja säikyttää viattomia jyrinällään

ja niin, 

kyllä kerkesimme,

juuri ja juuri

Frogfriend Fred

tavatkaa ystäväni fred,

hän ei osannut puhua,

tykkäsi vain loikkia

ja säikytellä viattomia,

sekä poseerata

kuin olisi vogueen kuvattavana

Puolikuu kahvimukissa

                     

 ♫ beating heart                                                          i will never let you down                                          prayer in c

katselin toissapäivänä
kun varjo loi puolikuun mukiini
ja kun maito sekoittui hiljaksiin

tuohon tummaan nesteeseen

jonka väitetään piristävän

paskapuhetta sekin

tänään makasin riippumatossa

nautin lämpimästä tuulesta

halusin hetken kestävän pidempäänkin

haluan auringon lämmittävän vielä pidempään

haluan sen viipyilevän taivasta koristamassa

en halua talven synkkyyttä

ahdistus kouraisee jo vatsaa

pelkään sitä

ja puren huulta

koska ei nyt ole aikaa särkyä

ei koskaan ole aikaa

salaa haluaisin purkaa kaiken huonon oloni

hänelle

mutta pieni paholainen sisälläni

muistuttaa,

että heikkoutta ei saa paljastaa

ja loppunjenlopuksi

en enää haluakkaan

Brutus

   uusi kärpäsystäväni brutus, 

            ja veikkaan 

                      että kaikenmaailman pörriäiset

                                   rakastavat minua,

                       sillä ne jaksavat ajaa ahkerasti rallia

                               ympärilläni,

            uudestaan 

         ja uudestaan

                                minä en kyllä pidä niistä,

                                                         harmi.

12/7/2014

 Maasta sinä olet tullut,

      ja maaksi sinun pitää taas tuleman,

             lepää rauhassa

                    ja paljon kauniita sanoja,

 kyyneleitä samentamassa näköä

      lämpimiä halauksia

               ja lämmin aurinko.

 Elämä antaa,

              ja elämä ottaa.

Mist

katselin auton ikkunasta

kun usva verhoaa alleen

pellot,

suot,

kätkee alleen salaisuuksia

metsän otuksia

se tanssii 

tyyntä järven pintaa myöten

lumoaa katsojansa

se kietoo minut 

verhonsa taa suojaan

ja minä hymyilen

koska kaikki on niin kaunista

Sunset

eräs ilta,

vai pitäisikö sanoa yö

näin kauniin auringonlaskun

säikähdin järven poikki lentäviä lintuja,

sain miljoona kutisevaa ötökänpuremaa,

nukahdin kummallisen aikaisin

enkä jutellut sinulle.

ajauduin taas miettimään tulevaisuutta,

se herättää vain pelkoa

ja ahdistusta

tahdon olla miettimättä sitä

haluan oppia elämään hetkessä

vailla huolen häivää.

miksi se on niin vaikeaa?