kenties voisin hankkia sievän vihkosen johon kirjoittaa tahtomiseni
kuten sen,
että saavuttaisin elämässäni asioita joista haaveilen, haaveilin ja tulen haaveilemaan
että voisin kävellä kaupungissa kesäyön langetessa ympärilleni
että ottaisit minua kädestä ja hymyilisit
että jaksaisin kuvata sitä, tätä ja tuota miettimättä katsooko hän tai he
mutta loppujen lopuksi,
tyydyn vain vilkuilemaan olkani yli ikkunasta huomatakseni houkuttelevan ilta-auringon
ja huokaisemaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti