Born with a soul that don’t wanna be saved

                                                                 rupeankohan joskus painumaan kasaan
                                                                                                 lysyyn
                                                                                    kohti jäistä maanpintaa,
                                                             kuin lumitaakan ylleen saaneet
                                                                                           kuusenoksat
                                                                                   ja koivunkarahkat,
                              ja jos se taakka vain kasvaisi,
                                                               katkeaisinkohan minä
                                   vai kaatuisinko vain lyötynä,
                                                                               heikkona
                                               taistelun hävinneenä
                                                                                                       
                                                                                                              kuuntele tämä

Ok? Ok.

               onko ok 

                olla aina hieman joulufiiliksissä, 

                             kun lumi peittää kaiken

       onko ok

          jos inhoaa pieniä lapsia

                ja tahtoisi teipata niiden suut

                    onko ok,

       että sukulaisteni mukaan olen kävellyt piikkiaitaan

           onko ok,

      että arastelee pukeutua erilaisiin vaatteisiin

        onko ok

 ettei kiinnosta mennä kouluun

          tai hammaslääkäriin

             onko ok,

       jos tahtoisi läheisyyttä

                  onko ok 

            tahtoa viettää halloweenia

                        vaikkei sitä suomessa pahemmin juhlisteta

              onko ok

        pitää laastaria sormessa

           vaikka siitä onkin lähtenyt vain nahkaa

     onko ok

         inhota tästä lähtien sanoja

    "onko" ja "ok" yhdessä

►►►

     minkälainen minun paratiisini olisi

             täynnä parasiittejä

         no toivottavasti ei

  ehkä siellä on vain paljon tyynyjä

                                     peittoja ja patjoja

                                               hämärää

                        tähtitaivas ja hymyileviä ihmisiä

                        hymyilevä minä

                                   epäväsynyt minä

                    kauniita sanoja

           kaikkea hyvää

              noin lyhyesti sanottuna

  sitähän me kaikki toivomme

                 niin ja paljon kehrääviä kissoja

       niitä siellä olisi

Juostaanko läpi katajapuskien

             pieniä pisaroita kaulahuivilla,

     kauas katoavia höyryhengityksiä

                         keskellä metsäaukeaa

                          täällä haisee suolta

             kotoisaa

         talven tieltä kuoleva väriloisto

                                 hiljaisuus

        askeleet

                    katkeavat oksat

        koskeekohan niihin 

                           minuun koskee

                                                 vähän ja salaa

                                                                        kait

Can you fix the broken

                      hetkeksi unohtuneita muistoja

       kaukaisuuteen kadonneet kohtaamiset

                     kuinka kaipaankaan sitä kaikkea

          minkä aika rikkoi

          mistä en olisi tahtonut luopua

     minkä kohta harmaa usva peittää

      mitä en saa 

               enää ikinä

                takaisin

         joskus

             elän kaiken uudestaan

           hatarin muistikuvin

     hapristunein tunteiden

          hienoisen hymyn

    ja haikean mielen

        siivittäessä sitä kaikkea

   jonka menetin

Ja minä vain haaveilen

                                         usein haaveilen siitä,

                      että jaksaisin hakeutua istumaan jonnekkin

                                                                          rauhalliseen paikkaan

                       voisin istuutua kivelle

                                                           tai nousta istumaan puun oksalle

                       antaa ajatusten lentää

                                                                   tai madella

                     nauttia siitä,

                 että olen olemassa

                                       haluaisin tuntea viileän tuulen kasvoillani

                             katsella

             kuinka kaikki on muuttunut 

                                              ajan muokattua kaikkea

                                     kuinka puut kuihtuvat

                                                          suostuvat luopumaan somistuksestaan

            että pääsevät vielä joskus

                                                  loistamaan kerta toisensa jälkeen

                       kuinka karu kivikko

                                      jaksaa ottaa vastaan kaikki ne iskut

                                                               mitkä aallot heittävät niitä päin

                                                                              vastoinkäymisiä

                                                                                      toinen toisensa perään

        kunnes se tulee

         rauha

Se viallinen

                           minussa on ongelm(i)a    

    kas kummaa kuinka uutta

                                                            ei siis ollenkaan

        opettelen vielä puhumaan

                                             ja elämään

                                                 olen se viallinen olento

                vailla korjaamista

                             nyt aina ja ikuisesti

         olen ohjeeton otus

                                      joskus toimin,

            joskus en

                                          hieman ailahtelevainen

         myös myrkyllinen

           

                            oppiikohan elämään edes 

                                                                      ikinäkoskaan