Olen kasvattanut puhelinlaskua soittelemalla muutamana iltana useammalla ihmiselle, huutanut liian kovaa, nauranut vatsan kipeäksi, juossut karkuun sydän tykyttäen niin kovaa, että kuvittelin sen pomppaavan kohta läpi, säikähdellyt liian helposti, unohtanut missä päivässä eletään vai eletäänkö ollenkaan, juonut sitruunamehua enemmän kuin tarpeeksi, tehnyt sitruunakiisseliä joka muistutti enemmän liisteriä kuin kiisseliä, kaivannut auringonpaistetta, potenut pientä puutetta läheisyydestä, yrittänyt selvittää solmuja ajatuksista, nähnyt mitä kummallisimpia unia ja sain vihdoin luettua lukupäiväkirjaa varten kirjan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti