10. heinäkuuta 2016

                                                           pelottaa, etten koskaan ehdi jaksa toteuttaa ikuisia haaveitani;
                                                             en koskaan jaksa valvoa aamuyön taianomaisiin hetkiin
                                                               saatikka uskalla karata yökävelylle hyönteisten yöpalaksi,
                                                                                  tai lausua niitä sanoja jotka sotkeutuvat toisiinsa mielen syövereissä

                                                                taivas vuodattaa ja jyrisee puolestani maailmalle
                                               minä yritän pitää itseni kasassa ja haluaisin vain parsia itseni rautalangalla tiiviiksi
                                                                                                                                     (salaa myös haluaisin toisinaan upota järven pohjaan)

                                                           olen liian kriittinen, en halua katsoa peiliin
                                                                                                                                                   (haluan oksentaa kaiken pois)

                                                                            ollapa keijukainen,
                                                                                siro ja viekas



2 kommenttia: