täytän pian vuosia ja ylitän "tärkeän" etapin elämässä
henkinen juttuhan se vain on, ei pyörähdys aikuisuuden puolelle tee mitään
vaikka se tuntuukin maata järisyttävältä ja ahdistavalta asialta, samalla myös vähän vapauttavalta
mikään ei varmaan tule muuttumaan - ainakaan radikaalisti
silti,
jännittää
olisi lohdullista, jos ajatukset saisi joskus sammutettua
asiat tuntuvat olevan varsin epäjohdonmukaisia ja ahdistavia,
niin monet asiat pelottavat
(en vain myönnä koskaan kuinka paljon ja mikä kaikki)
olisitpa aina turvana
tiedäthän, että pimeä tulee
ja se minua pelottaa
niin paljon
2. lokakuuta 2016
olo on varsin rajusti erilainen kuin viikko sitten,
on syy olla käymättä huvipuistojen vuoristoradoissa, kun jo elämä tuntuu olevan yhtävuoristorataa
olisi vielä vähän stressattavaa, josko sitten voisin vain levähtää lattialle ja olla rauhassa
nauttia kunnolla syksystä, väreistä ja viileistä päivistä
syksy on ihana, osaisinpa keskittyä siihen tarpeeksi
haaveilen niin paljon, että kropassa kihisee
välillä täytyy pysäyttää itsensä ja pakottautua elämään nykyhetkessä
(ja loppujenlopuksi palaan tuleviin hetkiin)
kyllä tästä vielä hyvä tulee
vaikka joskus huomaankin vajoavani
on syy olla käymättä huvipuistojen vuoristoradoissa, kun jo elämä tuntuu olevan yhtävuoristorataa
olisi vielä vähän stressattavaa, josko sitten voisin vain levähtää lattialle ja olla rauhassa
nauttia kunnolla syksystä, väreistä ja viileistä päivistä
syksy on ihana, osaisinpa keskittyä siihen tarpeeksi
haaveilen niin paljon, että kropassa kihisee
välillä täytyy pysäyttää itsensä ja pakottautua elämään nykyhetkessä
(ja loppujenlopuksi palaan tuleviin hetkiin)
kyllä tästä vielä hyvä tulee
vaikka joskus huomaankin vajoavani
25. syyskuuta 2016
kuinka helposti pieni ihmismieli triggeröityykään,
takertuu tiukasti hatariin ajatuslankoihin jotka voisivat kieriä kadoksiin
tiedän asioiden olevan valheellisia,
mutta samaan aikaan tiedän niiden olevan totuusperäisiä
salaa nautin liikaa syömättömyydestä, pieni mieli ylpistyy kun kykenen ylittämään itseni
hymyilen itsekseni, kun seuraan viisareiden liikkeiden myötä menetettyjä kaloreita
liikunnan jälkeinen polte lihaksissa,
syke taivaissa
ja mahassa vellova tarve oksentaa
ainakaan tänään en ole niin lihava kuin aina
takertuu tiukasti hatariin ajatuslankoihin jotka voisivat kieriä kadoksiin
tiedän asioiden olevan valheellisia,
mutta samaan aikaan tiedän niiden olevan totuusperäisiä
salaa nautin liikaa syömättömyydestä, pieni mieli ylpistyy kun kykenen ylittämään itseni
hymyilen itsekseni, kun seuraan viisareiden liikkeiden myötä menetettyjä kaloreita
liikunnan jälkeinen polte lihaksissa,
syke taivaissa
ja mahassa vellova tarve oksentaa
ainakaan tänään en ole niin lihava kuin aina
(tämä kaikki on vain niin stressaavaa ja sekavaa)
14. elokuuta 2016
olen halunnut valua hiusten mukana viemäriin,
hypätä liikkuvasta autosta tunteakseni jotain,
repiä ihoa suikale kerrallaan jännityksen ylläpitämiseksi,
kadota maailmalta peiton alle,
syödä kaiken
ja oksentaa sen kaiken ulos
sillä tiedän olevani jo valmiiksi liian suuri maailmalle
ja sinulle
kuovin pohjaa aika-ajoin ja tuntuu siltä, että rämmin suonpohjasta kohti taivasta
tuhrin kyynelillä iltaisin peiton kulmat ja yritän hengittää,
lukita ulos ajatuksia, joiden tiedän olevan turhia ja virheellisiä
silti hautaudun niihin kun pimeys laskee verhonsa ylleni
kietoo autuaaseen onnettomuuteen
ruokkii itseään ääneen sanomattomin lausein,
varmistaa olemassaolonsa puristamalla sydäntä
mutta hei, osaan silti olla myös onnellinen
hypätä liikkuvasta autosta tunteakseni jotain,
repiä ihoa suikale kerrallaan jännityksen ylläpitämiseksi,
kadota maailmalta peiton alle,
syödä kaiken
ja oksentaa sen kaiken ulos
sillä tiedän olevani jo valmiiksi liian suuri maailmalle
ja sinulle
kuovin pohjaa aika-ajoin ja tuntuu siltä, että rämmin suonpohjasta kohti taivasta
tuhrin kyynelillä iltaisin peiton kulmat ja yritän hengittää,
lukita ulos ajatuksia, joiden tiedän olevan turhia ja virheellisiä
silti hautaudun niihin kun pimeys laskee verhonsa ylleni
kietoo autuaaseen onnettomuuteen
ruokkii itseään ääneen sanomattomin lausein,
varmistaa olemassaolonsa puristamalla sydäntä
mutta hei, osaan silti olla myös onnellinen
10. heinäkuuta 2016
pelottaa, etten koskaan ehdi jaksa toteuttaa ikuisia haaveitani;
en koskaan jaksa valvoa aamuyön taianomaisiin hetkiin
saatikka uskalla karata yökävelylle hyönteisten yöpalaksi,
tai lausua niitä sanoja jotka sotkeutuvat toisiinsa mielen syövereissä
taivas vuodattaa ja jyrisee puolestani maailmalle
minä yritän pitää itseni kasassa ja haluaisin vain parsia itseni rautalangalla tiiviiksi
(salaa myös haluaisin toisinaan upota järven pohjaan)
olen liian kriittinen, en halua katsoa peiliin
(haluan oksentaa kaiken pois)
ollapa keijukainen,
siro ja viekas
en koskaan jaksa valvoa aamuyön taianomaisiin hetkiin
saatikka uskalla karata yökävelylle hyönteisten yöpalaksi,
tai lausua niitä sanoja jotka sotkeutuvat toisiinsa mielen syövereissä
taivas vuodattaa ja jyrisee puolestani maailmalle
minä yritän pitää itseni kasassa ja haluaisin vain parsia itseni rautalangalla tiiviiksi
(salaa myös haluaisin toisinaan upota järven pohjaan)
olen liian kriittinen, en halua katsoa peiliin
(haluan oksentaa kaiken pois)
ollapa keijukainen,
siro ja viekas
3. heinäkuuta 2016
olen (yhä) yksi iso kasa stressiä ja ahdistusta, sekavia pelkotiloja ja väsymystä
pitäisi selviytyä elämästä ja pitäisi valmistautua tulevaisuuteen
ja samalla elää hetkessä ja unohtaa kaukana siintävä elämä
ja luopua sanasta "pitäisi"
oikeasti tekisi mieli repiä hiukset yksitellen irti ja purra hampaat yhteen niin että sattuu
(ei sillä ettenkö purisi)
pyörin pään sisällä kehää,
tuntuu että aivoja revitään kahtia
rutosti kirosanoja ja silmät kiinni eteenpäin, ehkä tästä selvitään
olisipa ymmärrystä ja hetki aikaa vollottaa kaikki ulos
(rohkeutta)
pitäisi selviytyä elämästä ja pitäisi valmistautua tulevaisuuteen
ja samalla elää hetkessä ja unohtaa kaukana siintävä elämä
ja luopua sanasta "pitäisi"
oikeasti tekisi mieli repiä hiukset yksitellen irti ja purra hampaat yhteen niin että sattuu
(ei sillä ettenkö purisi)
pyörin pään sisällä kehää,
tuntuu että aivoja revitään kahtia
rutosti kirosanoja ja silmät kiinni eteenpäin, ehkä tästä selvitään
olisipa ymmärrystä ja hetki aikaa vollottaa kaikki ulos
(rohkeutta)
1. kesäkuuta 2016
hyttyssavun luoma illuusio turvallisuudesta
pakahduttava tuntematon tunne rintakehässä
stressiäkö? no ehkä vähän
muutaman tunnin varaan jäävät hetket,
tuleva toimettomuus ja jatkuva tiedottomuus
voisinpa lentää hanhien seurassa kuin nils holgersson,
uudet maisemat eivät olisi pahitteeksi
olen vain niin uupunut kaikesta
ja kaikki tuntuu niin sanoinkuvailemattomalta
himoja, haluja ja raastavaa tarvetta
sekä silkkaa apaattisuutta ja ahdistusta
pakahduttava tuntematon tunne rintakehässä
stressiäkö? no ehkä vähän
muutaman tunnin varaan jäävät hetket,
tuleva toimettomuus ja jatkuva tiedottomuus
voisinpa lentää hanhien seurassa kuin nils holgersson,
uudet maisemat eivät olisi pahitteeksi
olen vain niin uupunut kaikesta
ja kaikki tuntuu niin sanoinkuvailemattomalta
himoja, haluja ja raastavaa tarvetta
sekä silkkaa apaattisuutta ja ahdistusta