Ja minä ihmettelen,
miten joku voi sanoa,
ettei metsässä mitään muuta ole kuin epämääräisiä otuksia,
puita,
ja vähän lisää puita.
Todellisuudessa se on oma pieni maailmansa,
täynnä yllätyksiä
ja sieviä pieniä yksityiskohtia.
Minä nautin siitä,
kun saan astella kuusien välistä
pehmeä sammalmatto allani
vailla huolen häivää,
auringon säteiden kurotellessa valaisemaan polkuani.
Bongasin vuoden ensimmäiset sitruunaperhoset, leskenlehdet,
suruvaipan sekä sisiliskon.
Ehkä nyt voisin jopa myöntää,
että kyllä se kesä sieltä tulee.
Ihana postaus! Nuo tekstit on aivan kuin omasta suustani. Ihana lukea jonkun muunkin ihania ajatuksia metsästä ja luonnosta :) Täällä ei vielä ole leskenlehtiä näkynyt, mutta varmasti pian nekin pongahtaa myös täälläpäin pystyyn.
VastaaPoistaHih kiitoksia :3 Eiköhän niitä kohtapuoliin ala kukkia vähän kaikkialla jos tätä menoa lämpenee. :)
Poista